Final Fantasy -säveltäjä Nobuo Uematsu kritisoi luovan vapauden puutetta nykyaikaisessa pelimusiikissa

Nobuo Uematsu, legendaarinen säveltäjä, joka on tehnyt yhdeksän ensimmäisen Final Fantasy -pelin ja lukemattomien muiden teosten soundtrackit, on jälleen kerran puhunut nykyaikaisen videopelimusiikin tilasta. Uematsua, joka tunnetaan genrejä rikkovista sävellyksistään ja kunnianhimoisesta monipuolisuudestaan, on pitkään juhlittu yhtenä alan vaikutusvaltaisimmista hahmoista. Hänen viimeaikaiset kommenttinsa paljastavat kuitenkin turhautumisen siitä, miten vähän luovaa vapautta pelisäveltäjille nykyään annetaan.

Puhuessaan japanilaisen Real Soundin kanssa Automaton-lehden julkaisemassa ja myöhemmin muiden julkaisujen laajentamassa haastattelussa Uematsu kertoi ajatuksiaan siitä, miksi pelimusiikki on kehittynyt hänen mielestään rajoittavaan suuntaan. Hän vältti leimaamasta alan nykytilaa täydelliseksi pysähtyneisyydeksi, mutta korosti ohjaajien ja tuottajien säveltäjille asettamia kasvavia rajoitteita.

"En menisi niin pitkälle, että sanoisin alan olevan pysähtyneessä tilassa, mutta mielestäni ohjaajilla ja tuottajilla on liikaa valtaa musiikkiosastolla", Uematsu sanoi. "Pelisäveltäjillä ei ole nytkään mahdollisuutta ilmaista mielipiteitään kovinkaan paljon, ja vaikka heillä olisi kuinka paljon tietoa ja taitoa, sitä on vaikea välittää." - Nobuo Uematsu

Uematsun huolen ydin on elokuvamaisen sävellystyylin valta-asemassa. Hänen mukaansa monet tuottajat suosivat musiikkia, joka jäljittelee John Williamsin suosimaa, laajoja orkestereita sisältävää tyyliä, usein omaperäisyyden kustannuksella.

"On hyvin vähän tuottajia, jotka tuntevat hyvin globaalia viihdettä ja eri musiikkityylejä", Uematsu selitti. "Niinpä riittää, että soittaa vain elokuvamusiikkia John Williamsin tyyliin. Haluan tehdä jotain tälle tilanteelle, mutta mitä suuremmaksi sisältö kasvaa, sitä vaikeammaksi se käy. Henkilökohtaisesti haluaisin nähdä enemmän nuoria, energisiä indie-säveltäjiä nousevan esiin." - Nobuo Uematsu

Square Enix on vahvistanut, että Final Fantasy 7 Remake Intergrade julkaistaan 22. tammikuuta 2026 Nintendo Switch 2:lle, Xbox Series X/S:lle ja PC:lle, mikä merkitsee sarjan kauan odotettua debyyttiä PlayStationin ulkopuolella. Intergrade-painos sisältää peruspelin ja Yuffie's DLC:n, mikä antaa pelaajille kaikilla alustoilla tähän mennessä täydellisimmän version ja luo samalla pohjan koko trilogialle.

Uematsu on aiemmin kuvaillut nykyaikaisia peliääniraitoja "tylsiksi" tai "vähemmän oudoiksi", mikä viittaa siihen, että kokeilunhalu ja eksentrisyys, jotka aikoinaan määrittelivät pelimaailman, ovat kadonneet. Hän uskoo, että liiallinen turvautuminen turvallisiin orkesterisävellyksiin estää riskinottoa. Hänen mielestään pelimusiikin pitäisi kehittyä jatkuvasti, vaikka se tarkoittaisi odottamattomien vaikutteiden sekoittamista tai epätavallisilla äänillä kokeilemista.

Pohdiskellessaan omaa työtään Uematsu muisteli luovia riskejä, joita hän otti kirjoittaessaan teemoja Final Fantasy VII:ään, erityisesti sen lopputaistelun raitaa. Kappale koottiin kolmen viikon aikana jatkuvien uudelleenjärjestelyjen avulla, ja lopulta hän sai kollegansa hyväksymään hänen näkemyksensä alun skeptisyydestä huolimatta. Hänen mukaansa juuri tällainen sinnikkyys ja luova vakaumus tekivät hänen työstään erottuvan.

Hänen mielestään vastakohtana on se, että nykyajan säveltäjät on liian usein suljettu puitteisiin, joissa poikkeaminen on lannistavaa. Sen sijaan, että he pyrkisivät innovointiin, heitä pyydetään tuottamaan hiottua mutta ennalta arvattavaa musiikkia, joka sopii kapeaan näkemykseen siitä, miltä "pelimusiikin" pitäisi kuulostaa. Hän korosti, miten valtavirran soundtrackit nojaavat nykyään vahvasti sekvenssereihin ja synteettisiin tekstuureihin rikkomatta muotia.

"Suoraan sanottuna 'outoja juttuja' on nyt vähemmän", Uematsu sanoi.

Silti hän näkee mahdollisuuden muutokseen. Uematsu ottaa mallia Elton Johnin kaltaisista artisteista, jotka onnistuivat etsimään uusia luovia suuntia myös suuren kaupallisen menestyksen jälkeen, ja kannustaa nykypäivän säveltäjiä etsimään omaa ääntään. Hän uskoo, että jopa rajoittavien järjestelmien sisällä muusikot voivat tutkia uusia ääniä ja lähestymistapoja. Esimerkiksi orkesterimusiikin yhdistäminen elektronisiin tai teknoelementteihin voi tuottaa tuloksia, jotka ovat sekä kaupallisesti kannattavia että taiteellisesti rohkeita.

Tämä näkökulma sopii Uematsun koko uran mittaiseen filosofiaan. Hänen Final Fantasy -teoksissaan yhdisteltiin usein genrejä, ja samassa pelissä siirryttiin rock-henkisistä taisteluteemoista oopperaballadeihin ja omituisiin chiptune-tyylisiin kappaleisiin. Hänen mukaansa tämä eklektisyys on osa sitä, mikä teki videopelimusiikin aiemmista aikakausista niin mieleenpainuvia. Hänen mielestään nykyaikaisissa peleissä uhrataan toisinaan yksilöllisyys elokuvamaisen tunnelman tavoittelun vuoksi, joka sekoittuu pelistä toiseen.

Vaikka Uematsu on viime vuosina vetäytynyt kokonaan pelien ääniraitojen säveltämisestä, hän seuraa edelleen tiiviisti pelialaa ja on edelleen kiinnostunut sen taiteellisesta suunnasta. Hän myöntää, että laajamittaiset tuotannot edellyttävät väistämättä kompromisseja, mutta hän toivoo, että indie-kehittäjät ja tuoreet äänet puskevat rajoja tavoilla, joita valtavirta usein välttää.

Final Fantasyn ikonisten soundtrackien parissa kasvaneille pelaajille Uematsun kommentit ovat sekä kritiikkiä että kehotus toimintaan. Kyse ei ole siitä, että orkesterimusiikit olisivat lähtökohtaisesti huonoja, vaan siitä, että niiden valta-asema uhkaa syrjäyttää sen monimuotoisuuden ja kokeilunhalun, joka aikoinaan määritteli pelimusiikin. Kehottamalla säveltäjiä omaksumaan jälleen "oudon" musiikin, Uematsu viittaa tulevaisuuteen, jossa videopelien soundtrackit voisivat saada takaisin roolinsa viihteen seikkailullisimpana ja yllättävimpänä musiikkina.