Dying Light: The Beast PC Performance Analysis korostaa sujuvaa pelattavuutta, epätyydyttävää visuaalista ilmettä.

Dying Light: The Beast julkaistiin viime viikolla PC:llä, ja suorituskykytestit ovat nyt antaneet selkeämmän kuvan siitä, miten Techlandin uusi C-Engine-nimike pärjää nykyaikaisilla laitteistoilla. Selviytymistoimintapelin jatko-osa pyörii tasaisen hyvin jopa vanhemmilla näytönohjaimilla, mutta sen visuaalista ilmettä on kuvailtu nykypäivän standardeihin nähden vanhentuneeksi.

DSOG: n mukaan analyysi kattoi useita AMD:n ja NVIDIAn näytönohjaimia, kuten Radeon RX 6900XT, RX 7900XTX, RX 9070XT ja NVIDIAn RTX 2080Ti, 3080, 4090, 5080 ja 5090. Dying Light testattiin AMD Ryzen 9 7950X3D -järjestelmällä, jossa oli 32 Gt DDR5-muistia: The Beast osoittautui kykeneväksi pitämään korkeat ruudunpäivitysnopeudet yllä kautta linjan.

Kaikki testatut näytönohjaimet onnistuivat tuottamaan vakaan 60 FPS:n pelikokemuksen 1080p:ssä High-asetuksilla, ja jopa vanhempi RTX 2080Ti toimi luotettavasti. Viisi tehokkainta näytönohjainta saavutti 1440p:ssä yli 60FPS:n ruutunopeuden. Natiivi 4K on vaativampi, ja vain NVIDIAn RTX 4090 ja RTX 5090 säilyttivät tasaisen suorituskyvyn yli 60FPS:n korkeilla asetuksilla.

Luotto: DSOGaming

Pelaajat voivat säätää monenlaisia asetuksia tekstuurien laadusta globaaliin valaistukseen, varjoihin ja heijastuksiin. Mukana on myös tuki NVIDIA DLSS 4:lle, AMD FSR 4.0:lle ja Intel XeSS 2.0:lle heti julkaisusta lähtien, mikä tarjoaa joustavuutta niille, jotka haluavat korkeampia ruudunpäivitysnopeuksia korkeammilla resoluutioilla. Ray Tracing -tuki puuttuu kuitenkin, ja vaikka Techland on vahvistanut, että se tulee myöhemmässä päivityksessä, ominaisuuden puuttuminen on rajoittanut pelin visuaalista vaikutusta julkaisussa.

Ray Tracingin puuttuminen selittää osaltaan pelin erinomaisen suorituskykyprofiilin. Nykyinen versio luottaa yksinomaan rasterirenderöintiin, joka vähentää näytönohjaimen kuormitusta ja mahdollistaa vanhemmille laitteistoille kilpailukykyisen ruudunpäivitysnopeuden. Vaikka tämä takaa sujuvan pelattavuuden, se tapahtuu graafisen uskollisuuden kustannuksella.

Luotto: DSOGaming

Visuaalinen arviointi löysi Dying Lightin: The Beast on käyttökelpoinen, mutta viimeaikaisiin julkaisuihin verrattuna alavireinen. Pop-in-ongelmat ovat edelleen havaittavissa, tekstuurit näyttävät tasaisilta joillakin alueilla, ja vaikka valaistusjärjestelmä on parannus Dying Light 2:een verrattuna, se ei yllä nykyaikaisissa ray-traced-nimikkeissä nähtyyn uskollisuuteen.

"Dying Light: The Beast näyttää todella, todella vanhentuneelta. Tekstuurit olisivat voineet näyttää paremmilta, ja pop-in-ongelmia on paljon", kirjoitti analyysin tehnyt John Papadopoulos. "Silti se ei ole lähelläkään sitä, mitä ray-traced-pelit nykyään tarjoavat." - John Papadopoulos

Tästä kritiikistä huolimatta yleisvaikutelma on, että Dying Light: The Beast saavuttaa suorituskyvyn osalta sen, mitä se on asettanutkin tavoitteekseen. Sujuvat ruudunpäivitysnopeudet, ei suurempaa pätkimistä ja tuki useille skaalaustekniikoille luovat helposti lähestyttävän kokemuksen kaikilla laitteistokokoluokilla. Korkean resoluution suorituskykyä tavoitteleville pelaajille DLSS:n, FSR:n tai XeSS:n käyttöönotto on erittäin suositeltavaa.

Dying Light: The Beast ei ehkä työnnä graafisia rajoja nykytilassaan, mutta sen vakaus, skaalautuvuus ja suorituskyvyn tehokkuus erottuvat edukseen aikakaudella, jolloin monet PC-julkaisut kamppailevat optimoinnin kanssa. Kun ray tracing -tuki saapuu, pelin visuaalisuus saattaa kohota vastaamaan nykyajan standardeja, mutta julkaisuvaiheessa peliä määrittää enemmän sen tekninen sujuvuus kuin sen esitystapa.