Japanin klassiset pelihallit ovat katoamassa, ja yksi valokuvaaja taistelee niiden säilyttämisen puolesta

Jos olet joskus heittänyt kourallisen kolikoita ränsistyneeseen pelikaappiin ja menettänyt tunteja Street Fighter II:n tai Virtua Fighterin parissa, tiedät jo, millainen taika on hitaasti katoamassa. Japanin legendaariset pelikeskukset sulkevat ovensa yksi toisensa jälkeen, ja nyt valokuvaaja Víctor Alonso yrittää vangita ne ennen kuin ne katoavat kokonaan.

Alonso vietti kokonaisen kuukauden vuonna 2023 matkustaen halki Japanin ja jahdaten nostalgian kultaista, välkkyvää valoa. Tulos? The Last Game Centers -valokuvakirja, joka esittelee 25 uskomatonta pelihallia, joista jokainen on jähmettynyt aikaan.

Kirja ilmestyi alun perin espanjaksi ja japaniksi, mutta nyt on uutisia: Los Angelesissa &&-galleriassa on nyt näyttely, joka jatkuu 5. toukokuuta asti. Mikä parasta, kirjasta on tarkoitus julkaista myös englanninkielinen versio!

"En välttämättä etsinyt suurimpia tai kuuluisimpia pelihalleja, vaan pikemminkin sellaisia, joissa on sielu ja jotka ovat yhä auki","

Alonso sanoi sähköpostihaastattelussa.

"Jos pelikeskuksessa oli 'aikakauden lopun' tunnelma, se meni suoraan listalleni."

Alonson matkassa ei ollut kyse vain valokuvien nappaamisesta, vaan muistojen säilyttämisestä. Hän puhuu vanhoista palkkamiehistä, jotka astuvat ulos puoliksi hylätyistä rakennuksista, yössä surisevista vintage-valoista ja tyhjistä tiloista, jotka kerran kaikuivat teini-ikäisten kilpailijoiden huudoista. Hänen suosikkikuvansa? Mies seisoo puoliksi unohdetun "Game in Rido" pelihallin ulkopuolella - täysin yksin, mutta jotenkin silti kokonaisen aikakauden sykettä kantaen.

Siinä on jotain raakaa. Jotain lopullista.

Ja mikä surullisinta?

"Kaksi vuotta myöhemmin 1/4 dokumentoimistani pelihalleista on jo suljettu tai kadonnut."

Alonso myönsi.

Taistelu tarinan elossa pitämiseksi

Vaikka alkuperäinen kirja myytiin melkein loppuun, unelmien "Black Label" -painos ei saavuttanut Kickstarter-rahoitustavoitettaan. Kyseinen versio olisi ollut vieläkin laajempi, ja siinä olisi ollut lisäkuvia, kulissien takaisia muistiinpanoja ja uusia pohdintoja.

Mutta älä vielä menetä toivoa. Alonso työskentelee edelleen kustantajansa Héroes de Papelin kanssa löytääkseen toisen tavan toteuttaa se, erityisesti kaikille Japanin ulkopuolisille faneille, jotka kerjäävät englanninkielistä versiota.

"Saan lähes viikoittain viestejä ihmisiltä ympäri maailmaa, jotka pyytävät sitä, ja haluan tuoda tämän tarinan kaikille, jotka ovat koskaan pudottaneet kolikon kaappiin ja tunteneet jonkin kipinän."

Hän sanoi.

On selvää, että on yhä yleisö, joka välittää fyysisten pelihallien taikuudesta - yhteisö, joka kieltäytyy antamasta näiden muistojen kadota.

Konteksti: Miksi pelihallit ovat tärkeitä

Japanilaisilla pelihalleilla on ollut suurempi kulttuurivaikutus kuin ihmiset usein ymmärtävätkään. Pelihallit eivät olleet pelkkää viihdettä, vaan elämäntapa, sillä ne ovat synnyttäneet kilpailullisia esports-tapahtumia (kuten varhaiset Street Fighter -turnaukset) ja muokanneet kokonaisten sukupolvien tapaa seurustella ja rentoutua.

Street Fighter II:n, DDR:n, Virtua Fighterin ja lukemattomien muiden pelien kaltaiset pelit löysivät henkisen kotinsa savuisista japanilaisista pelikeskuksista jo kauan ennen kuin ne hallitsivat olohuoneiden ja online-pistetaulukoita.

Vielä nykyäänkin Tokion Mikadon kaltaisissa paikoissa näkee hardcore-pelaajia kokoontumassa paikallisiin turnauksiin, jotka tuntuvat yhä aidommilta kuin mikään verkossa.

Miten Japanin pelihallit pärjäävät suurimmille pelihalleille

Jos mietit, miten tämä kolikkopelien maailma pärjää länsimaisille kokemuksille, kannattaa muistaa, että videopelihallien historia on pitkä, ja ne rinnastetaan usein klassisiin kokemuksiin, kuten Time Crisiin, House of the Deadiin ja jopa varhaisiin VR-kokeiluihin.

Tässä pieni ranking rakastetuista Battlefield-peleistä, kun kerran nostalgiasta puhutaan:

The Last Game Centersin kaltaiset projektit ovat enemmän kuin pelkkiä nostalgiakohteita. Ne ovat yrityksiä säilyttää todellinen, fyysinen, kulttuurinen hetki, ennen kuin se on kokonaan kadonnut. Aikakaudella, jolloin kaikki siirtyy nopeasti verkkoon ja vanhat tilat sulkeutuvat, on lohdullista tietää, että joku on dokumentoimassa todella kultaisen aikakauden viimeisiä eloonjääneitä.